tuuli

The passage says 'Pieni tuuli puhaltaa puissa', which means 'A small wind blows in the trees'.

The passage states 'Se tuntuu viileältä', meaning 'It feels cool'.

The sentence 'tuuli heiluttaa puita' means 'the wind swings the trees'.

The sentence talks about something blowing from the lake, and 'tuuli' (wind) fits the context of air movement.

A 'strong wind' (kova tuuli) makes sense for staying inside. 'Sade' (rain), 'lumi' (snow), and 'sumu' (fog) don't fit the 'strong' description in the same way.

Wind (tuuli) is what makes tree leaves move. 'Valo' (light), 'lintu' (bird), and 'kukka' (flower) do not cause leaves to shake in this manner.

On the sea, 'tuuli' (wind) is often very powerful. 'Aalto' (wave) is also strong, but 'tuuli' is the direct cause of its power in this context.

When you run, you feel the 'tuuli' (wind) in your hair. 'Sade' (rain), 'aurinko' (sun), and 'lämpö' (warmth) don't fit this sensory experience.

Opening a window lets in 'fresh wind' (raikas tuuli). 'Vesi' (water), 'valo' (light), or 'ääni' (sound) don't enter in the same way.

Passage says 'Se heiluttaa hiuksiani.' which means 'It waves my hair.'

Passage states 'Kesällä tuuli voi olla lämmin ja miellyttävä, esimerkiksi rannalla.' meaning 'In summer, the wind can be warm and pleasant, for example, on the beach.'

Passage says 'Leijan lentämiseen tarvitaan aina tuuli.' which means 'Wind is always needed to fly a kite.'

The context 'kaatoi puita' (knocked down trees) indicates a strong wind is the correct answer.

Big waves at sea are typically caused by strong wind.

The ending '-lta' is used with 'tuuli' to mean 'from the wind'. Cold wind often necessitates face protection.

A 'whispering' sound in leaves is characteristic of a gentle wind.

Balloons are carried by the wind. 'Tuulen' is the genitive case of 'tuuli', meaning 'with the wind'.

A 'calm day' implies an absence of wind. 'Tuulta' is the partitive case of 'tuuli'.

'Tuuli' viittaa luonnolliseen ilmiöön, ei vaatteisiin, kirjoihin tai ruokaan.

Tässä lauseessa 'puhua tuulta ja melua' tarkoittaa puhua paljon mutta merkityksettömästi, mikä on kuvaannollinen ilmaus.

'Viima' tarkoittaa kylmää, purevaa tuulta ja on läheinen synonyymi, kun taas 'myrsky' on voimakkaampi ja 'tuuletin' on laite.

'Olla tuulen viemää' tarkoittaa juuri sitä, että on unohtanut tai hämmentynyt jostakin.

Kova tuuli on voimakasta tuulta, mutta se ei välttämättä ole myrskyä, joka on vielä voimakkaampi ja voi aiheuttaa suurta tuhoa.

'Vastatuuli' tarkoittaa kirjaimellisesti tuulta vastaan kulkemista ja kuvaannollisesti vaikeuksia tai vastoinkäymisiä.

Teksti kuvaa puita taipuvan uhkaavasti, ihmisten kiirehtivän suojaan, ja hiekan viskautuvan kasvoille, mikä kaikki viittaa kovaan ja haittaavaan tuuleen.

Tekstissä mainitaan, että tuuli voi yltyä myrskylukemiin ja heikentää näkyvyyttä, mikä on haaste retkeilijöille.

Tekstissä sanotaan, että vaikka aurinko paistaa lämpimästi, tuuli voi silti olla kylmä ja saada ihmisen vilustumaan, mikä tekee siitä petollisen.

Laantua tarkoittaa heikentyä tai rauhoittua, mikä sopii tilanteeseen, jossa tuuli ei ole enää raju.

Tuulenpuuska tarkoittaa äkillistä, voimakasta tuulenpyörrettä, joka voi aiheuttaa vahinkoa.

Pureva tuuli tarkoittaa erittäin kylmää ja viiltävää tuulta, joka tuntuu epämiellyttävältä iholla.

Vastatuuleen käveleminen on fyysisesti raskaampaa, koska tuuli vastustaa liikkumista. Myötätuuli puolestaan auttaa eteenpäin.

Tuulen suunta määritellään aina sen perusteella, mistä ilmansuunnasta tuuli on peräisin, esimerkiksi länsituuli tulee lännestä.

Tuulen nopeus mitataan anemometrillä. Barometrillä mitataan ilmanpainetta.

Tekstissä mainitaan 'lupaus lähestyvästä kesästä' ja 'herätti eloon kaiken ympärillämme', mikä viittaa kevään alkuun ja uuteen elämään.

Tekstissä tuuli 'ulvoi kuin nälkäinen susi', 'repi puista oksia' ja 'viskoi sadepisaroita ikkunoita vasten raivokkaasti', mikä kuvaa sitä voimakkaana ja myrskyisänä.

Tekstissä sanotaan, että 'tuulen suunta ja voimakkuus olivat avainasemassa onnistuneessa saaliissa', mikä osoittaa sen merkityksen kalastukselle.

The sentence speaks of a chilling force that would not deter an adventurous spirit. 'Tuuli' (wind) fits the context of a natural element that can be chilling and challenging. (Even if the wind blows chillingly, we won't let it discourage our adventurous spirit.)

This is a philosophical metaphor comparing humans to reeds that bend but do not break in the face of a strong force. 'Tuuli' (wind) is a classic element used in such metaphors to represent adversity or powerful external forces. (The philosopher pondered how man is like a reed, weak but pliable, bowing before the wind but not breaking.)

The proverb relates to how one's actions shape destiny, similar to how an invisible force shapes the landscape. 'Tuuli' (wind) is a powerful, often invisible, natural force that significantly shapes landscapes over time, fitting the metaphor. (The old saying goes: 'As one shouts into the forest, so it answers,' and in the same way, human actions shape destiny, like an invisible wind shapes the landscape.)

The sentence describes a mind like a sailboat in a storm, being tossed by a force, but the rudder remaining firm. 'Tuuli' (wind) is the primary force that buffets a sailboat in a storm. (His mind was like a sailboat in a storm, mercilessly battered by the wind, but the rudder remained firm.)

The context describes remote wilderness where only wild animals and an endless force convey nature's will. 'Tuuli' (wind) is a constant and powerful presence in such environments, embodying the untamed will of nature. (In the remote corners of the wilderness, where man rarely treads, only wild animals and the endless wind tell of nature's own will.)

The sentence speaks of a cold force penetrating deeply, reminding the wanderer of the unforgiving nature of the Arctic. 'Tuuli' (wind) is well-known for its chilling effect, especially in cold environments, making it a fitting choice. (The cold wind penetrated to the bones and marrow, reminding the wanderer of the unforgiving nature of the Arctic.)

Puuskainen ja ennakoimaton tuuli on haasteellisin navigoinnin kannalta avomerellä, koska se vaikeuttaa veneen hallintaa ja kurssin pitämistä. Muut vaihtoehdot kuvaavat helpompia olosuhteita.

Ilmaisussa 'muutoksen tuulet' sana 'tuuli' viittaa kuvainnollisesti uusiin suuntauksiin tai kehitykseen, ei konkreettiseen ilmavirtaan. Se symboloi muutosta ja uudistumista.

'Tuulen sielu' ei ole tieteellinen tai konkreettinen käsite, vaan se edustaa filosofista tai poeettista tapaa kuvata tuulen arvoituksellista ja voimakasta luonnetta, sen aistittavaa, mutta näkymätöntä olemusta, joka herättää mielikuvia ja tunteita. Se syventää tuulen merkitystä pelkästä meteorologisesta ilmiöstä.

Vahva tuuli, erityisesti hiekkaisilla tai kuivilla alueilla, voi kuljettaa maaperää ja hiekkaa, mikä johtaa eroosioprosesseihin ja muuttaa maiseman muotoa pitkän ajan kuluessa. Tämä on tunnettu geologinen ilmiö.

Tuulen suunta ja nopeus voivat vaihdella suuresti maaston muodoista, kuten vuorista, rakennuksista ja vesistöistä, riippuen. Ne vaikuttavat ilmavirtoihin ja luovat paikallisia tuuliolosuhteita, jotka tekevät tarkasta ennustamisesta haastavaa ja paikoin arvaamatonta. Siksi väite, että ne olisivat aina täysin ennustettavissa riippumatta maastosta, on virheellinen.

'Tuulenhenki' tarkoittaa kevyttä ja lempeää tuulta, ei voimakasta tai myrskyisää tuulta. Se on vastakohta myrskyisille tuuliolosuhteille ja kuvaa miellyttävämpää ja heikompaa ilmavirtaa. Siksi väite on epätosi.